Strategiakierros on alkamassa. Johtoryhmällä on neljä oletusta asiakkaasta mutta ei yhtään asiakkaan lausetta. Moni strategia rakentuu johdon oletuksille asiakkaasta. Yhdessä hankkeessa asiakkaat nostivat ostosyyksi palvelun, jota johto piti sivutuotteena.
+28 %
Asiakkaidemme myynnin kasvu keskimäärin
+15
Asiakkaidemme NPS:n kasvu keskimäärin, yksikköä
NPS 100
Asiakkaamme suosittelevat meitä
Esittelin kerran aamulla yhden asiantuntijayrityksen johdolle asiakashaastattelujen tulokset.
Yritys oli tehnyt työtään pitkään ja hyvin. Asiakkaiden palaute oli erittäin hyvää.
Kasvu oli silti pysähtynyt. Yritys ei ollut päässyt asiakkaidensa strategiseksi kumppaniksi, vaan se oli jäänyt toimittajan rooliin.
Johdon näkemys oli selvä. Kyse oli myynnistä. Asiantuntijat eivät vain saaneet vietyä asiakkuutta sille tasolle, jolle johto sen halusi.
Haastatteluissa syy löytyi muualta. Yrityksellä oli yksi pienempi palvelu, jolle johto ei ollut antanut suurta painoarvoa. Asiakkaille juuri se oli syy tehdä yhteistyötä. Yritys oli pitänyt sitä vakan alla.
Johto yllättyi: miten tämä voi olla näin?
Johto oli tehnyt huolellista työtä. Se oli vain rakentanut näkemyksensä sen varaan, mitä se itse näki.
Moni strategia syntyy samalla tavalla. Myyjillä on tuntuma siitä, millainen asiakas on. Tuotepäälliköllä on oletuksia tarpeista. Toimitusjohtajalla on muistikuvia viime vuoden messuilta. Ne ovat arvokkaita havaintoja, mutta harvoin niitä on testattu kysymällä.
Kirjoitin arvailevasta strategiasta ensimmäisen kerran keväällä (Strategia joka arvailee asiakastaan). Tässä kirjoituksessa menen askeleen pidemmälle. Strategiatyössä on hyvä esittää yksi kysymys ennen ensimmäistä kalvoa: mistä tiedämme, miksi asiakas valitsee meidät?
Strategiatyön ydin on minusta se, että tärkeimmät asiakkaat määrittelevät tulevaisuuden strategiset valinnat. Siksi työssä on tärkeää ymmärtää, mihin asiakkaat ovat menossa ja miten heitä voi tukea vielä paremmin.
Sillä, onko jokin strategiamalli parempi kuin toinen, ei loppujen lopuksi ole suurta merkitystä. Merkitystä on sillä, mitä asiakkaat sanovat. Olen tehnyt strategiatyötä ensin itse johtotehtävissä ja nyt ulkopuolisena. Siksi tunnistan kohdan, jossa työ usein takkuaa.
Yrityksellä on strategia, näkemykset, tarjonta, historia, kokemus ja osaaminen. Strategia rakennetaan niiden pohjalta ja se kantaa pitkälle. Asiakkaan oma näkemys jää silti usein kysymättä, vaikka juuri se kertoo, mistä hän on valmis maksamaan.
Osan asiakkaista voitte kuulla itse ja se kannattaa tehdä. Haastatteluissamme olemme havainneet, että ulkopuoliselle asiakas sanoo ääneen myös sen, mitä hän ei sano omalle yhteyshenkilölleen, koska keskustelu ei vaikuta suhteeseen. Monesti haastateltava huomaa keskustelun aikana itse, mikä hänen päätökseensä oikeasti vaikutti.
Haastattelut avaavat kysymyksiä, joihin talon sisältä on vaikea vastata: miksi kaupat voitetaan, miksi ne hävitään, miksi nykyiset asiakkuudet eivät kasva toivottua tahtia ja miksi uusi palvelu toimii yhdessä paikassa mutta ei toisessa.
Jo haastatteluun suostuminen kertoo jotain. Se kertoo, kuinka sitoutunut asiakas on teihin.
Kun tiedämme, mitä asiakkaat oikeasti haluavat tulevaisuudessa ja mistä he kokevat saavansa arvoa, jalka osuu ponnistuslautaan useammin kuin silloin, kun tekeminen nojaa oletuksiin ja päivittäiseen kanssakäymiseen. Johdolla on yleensä listalla paljon asioita, joihin se haluaisi keskittyä. Asiakkaiden kertoma auttaa valitsemaan niistä ne, joilla on väliä.
Strategiatyö etenee minusta näin. Ensin strategian lähtökohdat, sen jälkeen asiakkaiden ääni ja sitten strategian johtaminen arkeen asti.
Lähtökohtia läpi käydessä johtoryhmän keskeisimmät oletukset asiakkaasta on hyvä kirjoittaa ylös. Nämä neljä kysytään asiakkaalta ensimmäisinä.
Oletus 1: asiakas arvostaa samoja asioita kuin me. Yritys voi olla ylpeä teknisestä osaamisestaan, kun asiakas arvostaa eniten toimitusvarmuutta. Alun asiantuntijayritys on tästä hyvä esimerkki: johto piti tärkeimpänä yhtä asiaa, asiakkaat toista.
Oletus 2: asiakas tuntee meidät niin kuin me tunnemme itsemme. Eräässä asiakastapaamisessa kuulin tästä osuvan havainnon: monesti yritys kuvittelee olevansa asiakkaan kumppani, vaikka ei ole. Toisin päin käy myös: asiakas voi pitää yritystä kumppanina, vaikka yritys ei itse koe niin. Asiakkaan kuva syntyy niistä kohtaamisista, joissa hän on ollut mukana.
Oletus 3: kilpailijamme ovat toimialan muut yritykset. Kun asiakkaalta kysyy, kenen kanssa hän vertaili teitä viimeksi, vastaus yllättää usein. Se voi olla toisen toimialan yritys, oma sisäinen ratkaisu tai päätös olla tekemättä mitään. Kilpailu käydään asiakkaan budjettivalinnoissa.
Oletus 4: asiakkaan ongelma pysyy samana. Strategia rakennetaan nykyhetken ongelman ympärille ja sen jälkeen se elää koko strategiakauden. Sillä aikaa ongelma ehtii muuttua. Siksi kysymme asiakkaiden johdolta myös, mihin heidän toimialansa ja oma strategiansa ovat menossa seuraavien 3-5 vuoden aikana. Se, joka kysyy säännöllisesti, huomaa muutoksen ajoissa. Kollegani Mikko Fransila nostaa tähän lisäkysymyksen: ovatko nykyiset suurimmat asiakkaat suurimpia myös 5-10 vuoden päästä, vai pitäisikö katse kohdistaa muualle?
Haastatteluissa näkyy usein vielä yksi asia. Käsitys asiakkaasta nojaa monesti asiakkaan yhden yhteyshenkilön näkemykseen. Hänen sanansa ohjaavat koko yrityksen oletusta. Kun pääsee keskustelemaan myös hänen esihenkilönsä kanssa, kuva voi muuttua.
Näitä neljää ei kirjoiteta strategiaan, koska niitä pidetään itsestään selvinä. Juuri siksi ne kysytään asiakkaalta.
Asiakaslähtöisyys näkyy strategiassa vasta, kun sen keskeiset oletukset on kysytty asiakkailta ennen kirjoittamista. Lause ”asiakas on keskiössä” on tuttu monesta strategiasta, eikä se yksin muuta mitään. Vuosittainen tyytyväisyyskysely ei sekään riitä, koska se mittaa mennyttä.
Nämä kysymykset sopivat johtoryhmän itsetestiksi.
Ensimmäinen: milloin strategiassanne oli viimeksi asiakkaan oma lause? Tarkoitan asiakkaan omia sanoja, jotka perustelevat strategista valintaa. Jos sellaista ei löydy, strategia on rakennettu johdon puheesta. Muutama asiakkaan oma lause pitää strategian maan pinnalla.
Toinen: jos kysyisin kolmelta asiakkaaltanne, mikä erottaa teidät muista, kuvailisivatko he saman asian? Asiakas ei lue strategiaanne, mutta hän kokee sen kohtaamisissa. Tärkeimmille asiakkaille voi soittaa ja kysyä, mikä heidän mielestään erottaa teidät muista toimittajista.
Kolmas: mikä oli viimeisin päätös, jonka käänsitte asiakkaiden palautteen pohjalta? Tarkoitan suunnan muutosta tuotekehityksessä, myynnissä, hinnoittelussa tai palvelumallissa. Aito kuuntelu johtaa välillä päätöksiin, jotka tuntuvat johtoryhmässä epämukavilta, koska ne haastavat aiempia sitoumuksia. Jos strategia ei ole pariin vuoteen muuttunut asiakkaiden palautteen takia, asiakas ei vielä ohjaa sitä.
Vastaukset kannattaa kirjoittaa ylös ennen johtoryhmän kokousta ja esittää samat kysymykset kokouksessa. Erot näyttävät, missä johtoryhmän kuva asiakkaasta hajoaa.
Ennen haastatteluja käydään läpi yrityksen strategia, suunta, vahvuudet, kilpailuasema ja tarjonta. Ilman sitä keskustelu asiakkaan kanssa jää pintapuoliseksi. Kun pohjatyö on tehty kunnolla, asiakkaalta voi kysyä asioita, joita hän ei ole itsekään vielä miettinyt. Hän alkaa miettiä niitä keskustelun aikana. Silloin johdon kuva voi vahvistua tai kääntyä kokonaan.
Myynnin arjessa väärä oletus näkyy usein näin: myyjiä pyydetään viemään asiakkuutta pidemmälle, vaikka asiakkaan syy ostaa on jossain muualla. Alun asiantuntijayrityksessä johto piti kasvun pysähtymistä myynnin asiana.
Korjaus ei kuitenkaan alkanut myynnistä. Kun tulokset käytiin läpi henkilöstön kanssa, sama havainto tuli talon sisältä: arvostettua osaamista ei ollut rohjettu tuoda esiin.
Kokonaisuus rakennettiin uudelleen niin, että asiakkaiden arvostama osaaminen kuuluu samaan pakettiin. Toimitusjohtaja linjasi, että kun samassa työssä on mukana useampi yksikkö, asiakas näkee yhden kokonaisuuden. Raporteissa johtopäätökset ja suositukset nostetaan alkuun, koska juuri niitä asiakkaat haastatteluissa arvostivat. Tärkeimmille asiakkaille alettiin lisäksi rakentaa omaa asiakkuudenhoidon mallia. Silloin myyjät pääsevät puhumaan siitä, minkä takia asiakas jo valmiiksi ostaa.
Haastattelu tuottaa arvoa myös asiakkaalle. Kun toimittaja haluaa ymmärtää, mikä asiakkaalle on tulevaisuudessa tärkeää, keskustelu ei koske pelkästään sitä, mitä nyt voisi tehdä paremmin. Se koskee myös sitä, mitä yhdessä voisi tehdä tulevaisuudessa.
Lopuksi johdon käsitystä verrataan siihen, mitä asiakkaat kertoivat. Siitä vertailusta löytyy yleensä se, mitä strategiassa on syytä muuttaa.
Kun strategia on kirjoitettu, työ jatkuu johtoryhmän arjessa. Strategiasta puhutaan usein omassa palaverissaan ja viikkopalaverissa muusta, jolloin se jää helposti viikoittaisen työn ulkopuolelle. Hyvä strategia näkyy viikoittaisessa tekemisessä ja kehityshankkeet liittyvät siihen. Suoraan tai epäsuorasti ne liittyvät myös asiakkaaseen: miten asiakkaalle tuotetaan enemmän arvoa tai miten hänet sitoutetaan. Johtoryhmän työstä kerron lisää kirjoituksessa Sama asia on johtoryhmän esityslistalla kolmatta kertaa.
Ensimmäisen testin voi tehdä omassa tiimissä. Viisi ihmistä kutsutaan puolen tunnin keskusteluun: myyjä, asiakaspalvelija, tuotepäällikkö, talouden edustaja ja joku operatiivisesta työstä. Heille esitetään yksi kysymys: ”Jos sinun pitäisi nimetä yksi asia, jonka takia tärkein asiakkaamme valitsee meidät juuri nyt, mikä se olisi?”
Vastaukset kirjoitetaan ylös sellaisina kuin ne sanotaan.
Jos vastaukset hajoavat, esimerkiksi kaksi sanoo hinnan, yksi laadun, yksi nopeuden ja yksi henkilökohtaisen palvelun, teillä ei vielä ole yhteistä kuvaa asiakkaasta. Se on hyödyllinen tieto ennen strategian kirjoittamista.
Seuraava askel on soittaa muutamalle asiakkaalle ja kysyä heiltä sama kysymys. Asiakkaiden vastaukset täyttävät pohjan neljä ensimmäistä kohtaa. Viidennen kirjoittaa johtoryhmä.
Strategian pohja: neljä asiaa asiakkailta ja yksi johtoryhmältä
Alun asiantuntijayrityksessä ratkaiseva tieto oli asiakkailla jo olemassa. Se tuli esiin vasta, kun heiltä kysyttiin.
Yhteydenotto
Kuulemme ennen strategian kirjoittamista asiakkaitanne ja henkilöstöänne, jotta valinnat osuvat siihen, mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Jos strategia on jo tehty, autamme viemään sen arkeen. Työtavasta kerromme lisää strategian palvelusivulla.
Pari lausetta omin sanoin riittää. Vastaamme yhden arkipäivän kuluessa ja kerromme suoraan, osaammeko auttaa ja mistä itse aloittaisimme. Jos asian voi hoitaa ilman meitä, kerromme senkin.
45 minuutin keskustelu jonkun meistä kanssa onnistuu myös suoraan kalenterista.
45 min · Google Meet · Ei myyntiesitystä
Tai sähköpostilla: hello@voittogroup.com
Pari lausetta omin sanoin riittää. Vastaamme yhden arkipäivän kuluessa ja kerromme suoraan, osaammeko auttaa ja mistä itse aloittaisimme.